Keskustalaiset kaupunginvaltuutetut Tuomas Kanervala ja Outi Lankia ilmoittivat 2.4. Uusimaassa vastustavansa uuden liityntäpysäköinnin rakentamista Läntisen Mannerheiminväylän varteen Hornhattulantien risteykseen. Kirjoituksessa puhutaan harhaanjohtavasti ”Varuboden-Oslan huoltoaseman pysäköintitalosta” ja siitä, että kaupunki rakentaisi uudelle ABC-asemalle parkkihallia. Uuden suuremman liityntäpysäköinnin vastustaminen on käytännössä kaupungin kasvun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen vastustamista. Toivon, että tähän ei yhdy kovin moni porvoolainen päättäjä.
Jos tutustuu tarkemmin asemakaavaehdotukseen, huomaa sen olevan kahden eri hankkeen hybridi. Eli kaavalla mahdollistetaan paikallisen osuuskaupan uuden ABC-aseman toteutuminen ja kaupungin uuden liityntäpysäköinnin toteutuminen. Molemmat osapuolet vastaavat omien hankkeidensa kustannuksista. Kaupunki toki hoitaa aivan normaaliin tapaan kunnallistekniikan muutokset kaava-alueella. Kaupunki ei siis ole rakentamassa yksityiselle toimijalle pysäköintitaloa. Molemmat hankkeet on yksinkertaisesti järkevä toteuttaa samanaikaisesti, koska se pienentää investointia molempien osalta.
Porvoon kaupungin kasvun mahdollistaminen vaatii investointeja liikenteeseen. Jo nyt 6000–8000 ihmistä pendelöi normaalioloissa päivittäin pääkaupunkiseudulle töihin. MDI:n tekemän väestöennusteen mukaan Porvoossa on 2040 noin 10 000 asukasta enemmän kuin nyt. Valtaosa kaupungin kasvusta tulee pääkaupunkiseudulta ja siksi myös työmatkaliikenne sinne tulee kasvamaan. Pendelöintimahdollisuuksiin vaikuttaa olennaisesti julkisen liikenteen yhteyksien toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Mutta myös se, että onko meillä hyvät puitteet liittyä joukkoliikenteeseen. Nykyinen liityntäpysäköintikapasiteetti on normaalioloissa riittämätön ja lisää tarvitaan nopeasti.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii investointeja joukkoliikennemahdollisuuksien parantamiseksi. Merkittävä osa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee henkilöautoliikenteestä. Siksi liikkumisen painopisteen siirtäminen yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen on erittäin tärkeää. Riittävä liityntäpysäköintikapasiteetti oikeassa paikassa lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta vaihtoehtona yksityisautoilulle.
Mielestäni liityntäpysäköinnille ei löydy luontevampaa paikkaa kuin nyt suunniteltu. Se on nykyisen joukkoliikenteemme kannalta sijainniltaan toimiva eikä ohjaa henkilöautoliikennettä keskustaan, johon yritämme luoda keskustan kehittämissuunnitelmien kautta kävelypainotteisuutta. Esimerkiksi Kuninkaanportti ei toimi sijainniltaan, koska pääkaupunkiseudulle kulkevien linja-autojen luonnollinen reitti ei millään kulje sitä kautta. Pitää myös huomioida, että kaupungin laajentuminen on seuraavaksi suuntautumassa juuri kyseiselle alueelle eli tulevan Porvoon puistokadun varteen ja Hattula-asemanseutu-alueelle.
Keskustalaiset kaupunginvaltuutetut perustelevat kantaansa myös Porvoon kaupungin koronaviruskriisin takia heikkenevällä taloustilanteella. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tilanne vaatii vastuullista taloudenpitoa. Mutta olen myös sitä mieltä, että tulevaisuusinvestoinnit, jotka mahdollistavat kaupungin kasvun ja kehittymisen pitää silti toteuttaa. On aina muistettava, että käyttötalousmenot ja investoinnit ovat kaksi eri asiaa. Siksi peruste ”jos rahaa lakisääteisten tehtävien jälkeen siis olisi” on varsin ontuva. On aivan eri asia lisätä pysyviä vuosittaisia menoja kuin tehdä kauaskantoisia investointeja.
Vastuullista päätöksentekoa olisi viedä hanketta eteenpäin suunnitellusti. Koronaviruskriisin vaikutukset pitää tunnistaa ja hoitaa, mutta samalla pitää pystyä katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen.