Julkisessa keskustelussa monet tuntuvat kritisoivan Porvoon kaupungin suunnitelmia rakentaa uusi liityntäpysäköinti Läntisen Mannerheiminväylän ja Hornhattulantien risteykseen. Samoin kuuluu kritiikkiä, että Porvoon kaupungin viranhaltijat eivät ole selvittäneet eri vaihtoehtoja kasvattaa liityntäpysäköintikapasiteettia. Myös jotkut puolueet ovat yhtyneet tähän huutoon. Viranhaltijat ovat kuitenkin tehneet selvityksen eri vaihtoehdoista, kuten hyvään valmisteluun kuuluu.
Miksi nyt esitetty sijoituspaikka on järkevin? Käytännössä kaikki muut vaihtoehdot ovat sijainniltaan soveltumattomia tai estävät kaupungin laajentumista. Esimerkiksi nykyisen Katajamäen liityntäpysäköinnin laajentaminen tarkoittaisi 25 000–35 000 kerrosneliömetriä vähemmän mahdollisuutta uudisrakentamiseen tulevan Puistokadun varrella. Vaikka kerrosneliömetrien hinnan laskisi maltillisilla keskiarvoilla, ovat rahalliset menetykset kaupungille saamatta jääneinä tontinmyyntituloina miljoonia. Ei kuulosta järkevältä tilanteessa, jossa kaupungin taloutta yritetään tasapainottaa.
Miksi liityntäpysäköintikapasiteettia tarvitaan lisää? Nykyinen kapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä, varsinkaan tulevaisuudessa. Koronakriisin vaikutukset tarpeeseen ovat korkeintaan tilapäisiä. Normaalioloissa asian voi havaita käymällä Näsin tai Katajamäen liityntäpysäköinnillä. Arkisin on todella täyttä, sen olen itsekin aktiivisena liityntäpysäköinnin käyttäjänä saanut huomata. Päivitetty laskenta käyttöasteesta on hyvä tehdä, kunhan tilanne koronakriisin jäljiltä normalisoituu.
Porvoo on kasvava kaupunki ja valtaosa kasvusta tulee pääkaupunkiseudulta. Noin 5 600 ihmistä pendelöi Porvoosta pääkaupunkiseudulle töihin ja määrä tulee kasvamaan. Nykytilanne tarkoittaa, että huimat 25% Porvoon työssäkäyvästä väestöstä käy pääkaupunkiseudulla töissä. Tällä hetkellä meillä on virallisia liityntäpysäköintipaikkoja sisääntuloväylän läheisyydessä noin 150. Liityntäpysäköintipaikka on siis vain 2,6% pääkaupunkiseudulla pendelöivistä. Kysyntää liityntäpysäköinnin lisäkapasiteetille on olemassa.
Yhä useampi ihminen pohtii tarkemmin omaa hiilijalanjälkeään. Siirtyminen julkisen liikenteen käyttäjäksi vähentää liikenteen päästöjä ja vapauttaa aikaa auton ratista johonkin muuhun. Tätä kehitystä pitää tukea ja vauhdittaa. Julkisen liikenteen käyttöön voi kannustaa mm. tarjoamalla hyvät mahdollisuudet liityntäpysäköintiin. On myös hyvä muistaa, että valtiohallinnossa valmistellaan ruuhkamaksut mahdollistavaa lainsäädäntöä. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että pääkaupunkiseudun kunnat ottavat ruuhkamaksut käyttöön. Siinä tapauksessa yhä useampi työmatkalainen varmasti siirtyisi julkisen liikenteen käyttäjäksi.
Miksi liityntäpysäköinti on yhdessä ABC:n kanssa? Kyse ei ainakaan ole osuuskaupan ja kaupungin ”vilunkipelistä”, mitä jotkut tahot ovat vilautelleet. Kyse on yksinkertaisesti tarpeesta löytää ABC:lle uusi paikka, kaupungin tahdosta tukea elinkeinotoimintaa ja synergiahyödyistä, joita näiden kahden hankkeen yhdessä edistämisestä seuraa. Kaupunki ei siis rakenna uutta ABC:ta tai ABC:lle parkkihallia. Osuuskauppa hoitaa ABC:n rakentamisen ja siihen liittyvät kulut. Kyseessä on kaksi erillistä hanketta, jotka toteutetaan yhtä aikaa. Näin molemmat tahot säästävät. Säästöä tulee mm. kaukolämpöputkien ja vesijohtojen siirtokuluista sekä kadunrakentamisen kuluista, kun ne tehdään kerralla kahta hanketta varten, ei vain yhtä. Liityntäpysäköinnin rakentamista saa toki vastustaa. Se kannattaa kuitenkin tehdä kestävin perustein. Selvää on, että tarve uudelle isommalle liityntäpysäköinnille on olemassa. Ja järkevin paikka sille on Läntisen Mannerheiminväylän ja Hornhattulantien risteyksessä. Jos ei halua uskoa minua, kannattaa tutustua kaupungin viranhaltijoiden tekemään selvitykseen asiasta, joka löytyy kaupungin nettisivuilta uuden ABC:n ja liityntäpysäköinnin kaava-aineistosta.