Porvoon kaupungin taloustilanne on haastava. Se olisi ollut sitä ilman koronaakin. Ilman mitään toimenpiteitä kaupungin talouden ennustetaan painuvan alijäämäiseksi tänä vuonna 13 miljoonaa ja ensi vuonna 23 miljoonaa. Päättäjät ovat vaikeiden, mutta välttämättömien, päätösten edessä.
On selvää, että kaupungin taloutta on tasapainotettava. Talouden ongelmat eivät johdu vain koronakriisistä. Iso osa on vuosien aikana muodostunutta rakenteellista alijäämää. Toisin sanoen normaalioloissakaan Porvoon kaupungin käyttötalouden tulot ja menot eivät ole tasapainossa.
Olen seurannut tarkasti keskustelua, jota kaupungissa käydään talouden tasapainottamisesta. Keskustelu on ollut pääosin hyvää ja arvokasta, mutta sitä vaivaa monessa kohtaa yksi suuri harha. Ilmoilla tuntuu olevan käsitys, että kaupungin talous saadaan tasapainoon lykkäämällä investointeja tai jättämällä ne kokonaan tekemättä. Tässä kohtaa mennään pahasti metsään.
Käyttötalouden epätasapaino korjaantuu käytännössä vain saattamalla tulot ja menot tasapainoon. Käyttötalous koostuu pääosin vuosittaisista lakisääteisistä ja päätösperusteisista pysyvistä tuloista ja menoista. Investointien lykkäys ei ole käyttötalouden kannalta säästö ollenkaan. Investointien peruminen vaikuttaa käyttötalouteen vain vähän ja sillä voidaan paikata käyttötaloutta ainoastaan kertaluonteisesti. Rakenteellinen alijäämä jäisi siis edelleen käyttötalouteen eli perusongelma ei korjaantuisi.
On myös hyvä huomioida, että kaupunki on viime vuosina tehnyt investointeja pääosin velkarahalla ei tulorahoituksella. Investointien tulorahoitusprosentti on laskenut uhkaavasti, koska muut pysyvät menot ovat kasvaneet. Viime vuosina tulorahoituksella tehdyt investoinnit ovat pitkälti olleet mahdollisia ennätyksellisten yhteisöverotuottojen ansiosta. Näiden yhteisöverotuottojen varaan ei ole viisasta laskea liikaa. Jos siis yritetään korjata käyttötalouden epätasapainoa investointeja perumalla, ollaan nopeasti tilanteessa, jossa käyttötalouden menoihin pumpataan velkarahaa. Se jos jokin on kestämätöntä.
On fakta, että esimerkiksi Porvoon puistokadun (ml. liityntäpysäköinti) tai Kulloon yritysalueen investoinnin peruminen ei pelasta kaupungin taloutta. Itseasiassa vaikutus olisi todennäköisesti pitkällä aikavälillä täysin päinvastainen. Investointi on määritelmällisesti sijoitus, jonka oletetaan maksavan itsensä pitkällä aikavälillä takaisin. Kaupungin kannalta investoinneilla tavoitellaan mm. palveluiden kehittämistä, hyvinvoinnin parantumista, asukasmäärän kasvua, verotulojen kasvua ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantumista.
Jos jätämme kaupungin kasvun kannalta tärkeät investoinnit tekemättä, sahaamme käytännössä omaa jalkaamme pitkälle tulevaisuuteen. Kaupungin kasvun eli asukasmäärän positiivisen kehityksen tukeminen kasvattaa pitkällä aikajänteellä verotuloja. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen luo työpaikkoja ja kasvattaa pitkällä aikajänteellä verotuloja. Toisin sanoen investoinneilla voidaan pitkällä aikajänteellä kasvattaa kaupungin vuosittaisia tuloja, jotka sitten auttavat pitämään käyttötalouden tasapainossa.
Talouden tasapainottamisessa pitää mielestäni noudattaa mukaillen Kataisen-Urpilaisen taannoisen hallituksen linjaa. Eli taloutta tasapainotetaan menoja karsimalla, mutta myös veroja korottamalla. On vahingollista yrittää saada talous tasapainoon vain toisella näistä. Verotus on huomattavasti oikeudenmukaisempi keino kerätä tuloja kuin esim. sote-palveluiden asiakasmaksujen korottaminen. Samalla kun taloutta tasapainotetaan, pitää olla rohkeutta tehdä tulevaisuuteen tähtääviä investointeja.