Lähiaikoina on käyty eri areenoilla vilkasta keskustelua Itä-Uudellemaalle kohdistuvista mahdollisista ratahankkeista. Porvoossa on pitkään tehty töitä sen eteen, että kaupunkiin saataisiin junayhteys pääkaupunkiseudulta. Vaihtoehtoja on olemassa muutama. Olennaisimmat niistä ovat Itärata (Pk-seutu – Porvoo – Koskenkylä – Kouvola) ja Rantarata (Pk-seutu – Porvoo – Loviisa – Kotka).
Uskallan väittää, että jos Porvooseen halutaan kiskot, joilla oikeasti kulkee junaliikennettä, pitää päättäväisesti tarttua kiinni Itärataan. Tätä mahdollisuutta ei ole varaa sössiä. Onkin hienoa, että liikenneministeri on käynnistänyt pikaisesti selvityksen Itäradasta.
Miksi Itärata on mielestäni realistisin vaihtoehto? Jotta ratahankkeesta saadaan kannattava, pitää sen hyödyttää mahdollisimman suurta joukkoa. Ja jotta ratahankkeelle saadaan varattua investointirahat, on parempi, että puolestapuhujien joukko on mahdollisimman laaja. Itärataa puoltaa se, että käytännössä koko Itä-Suomi vaatii sitä kovaan ääneen. Se myös lyhentäisi junamatkoja Itä-Suomeen ja Venäjälle merkittävästi, joten hyötyjien joukko olisi suuri ja koostuisi muistakin kuin porvoolaisista.
On virheellistä väittää, että esimerkiksi Keravan kautta tuleva ratayhteys Porvooseen ei voisi palvella Porvoosta pk-seudulle pendelöiviä ihmisiä lähiliikenteen muotona. Tämä on toki tilanne, jos asiaa ajatellaan tässä ajassa ja nykyisellä junakalustolla. On syytä muistaa, että Itäradan toteutuminen on parhaimmissakin visioissa vielä varsin pitkän ajan päässä. Kun rata joskus rakennetaan, voidaan se tehdä nykyistä huomattavasti nopeammalle kalustolle. Tämä yhdistettynä maltilliseen määrään pysäkkejä voi mahdollistaa nopean pendelöintiyhteyden pk-seudulle, vaikka rata tekisikin pienen lenkin kartalta katsottuna.
Ennen kuin Itäradasta tai mistään muustakaan Itä-Uudellemaalle suuntautuvasta ratahankkeesta haaveillaan, pitää ratkaista pääradan ja Pasila-Helsinki välin kapasiteettiongelma. Nyt ongelma on se, että lisää junia ei enää mahdu siellä kulkemaan. Lentorata eli uusi yhteys Helsingistä lentoaseman kautta Tampereelle on rakennettava ensin lisäämään pääradan kapasiteettia. Todennäköisesti myös ns. Pisara-rata eli lähijunaliikenteen lenkki Helsingin alle olisi toteutettava ennen Itärataa. On siis käytännössä turha vaatia Itärataa ratahankkeiden investointilistan ykköspaikalle.
Uudenmaan liitto valmistelee parhaillaan uutta maakuntakaavaa, joka viitoittaa tietä maakunnan kehittymiselle aina vuoteen 2050 asti. Meidän tulee huolehtia, että uusi maakuntakaava pitää sisällään tarvittavat varaukset rataliikenteelle Itä-Uudellemaalle, ja että Itärata on priorisoitu ratahankkeissa mahdollisimman korkealle. Samoin meidän tulee huolehtia siitä, että maakuntakaavan muut liikenneratkaisut ja kasvualueet huomioivat myös meidät porvoolaiset. Itä-Uusimaa ei saa jää pussinperäksi ja tipahtaa Uudenmaan kehityksen ja kasvun kelkasta.
Ei siis nyt sössitä mahdollisuuksiamme saada junayhteys Porvooseen vaan tartutaan hanakasti kiinni Itärataan. Annetaan selkeä signaali, että tahdomme Itäradan niin nopeasti kuin se on mahdollista. Nyt on Porvoon kaupungilla tuhannen taalan paikka ajaa nykyisten ja tulevien porvoolaisten etua!