Pääkaupunkiseudulla työssäkäynti eli pendelöinti on erittäin yleistä Porvoossa. Normaalitilanteessa noin 25 prosenttia porvoolaisista työssäkäyvistä pendelöi pääkaupunkiseudulle. Määrään voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa kaupungin muuttovoiton ja pääkaupunkiseudulle syntyvien uusien työpaikkojen myötä. Tämä tietysti vaatii sitä, että edellytykset pendelöinnille ovat kunnossa.
Vuoden 2021 alusta pendelöinti pääkaupunkiseudulle vaikeutui. Porvoon liikenne nosti lippujen hintoja Porvoon ja Helsingin välillä. Samalla myös ruuhka-aikojen vuoroväliä harvennettiin. Molemmat toimenpiteet heikentävät linja-autoa vaihtoehtona yksityisautoilulle ja Porvoon houkuttelevuutta asuinpaikkana pääkaupunkiseudulla työskenteleville.
Pendelöijien suosiman kuukausilipun kallistuminen näkyy pendelöijän lompakossa vuositasolla 132 euron suuruisena lovena. Toinen merkittävä heikennys on meno-paluu lipun poistuminen, joka nostaa satunnaisen pääkaupunkiseudulla kävijän matkakustannusta noin neljänneksen. Monien auton omistavien päässä raksuttaa varmasti kuvitteellinen laskin – onko halvempaa kulkea omalla autolla vai linja-autolla.
On selvä, että koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi linja-automatkustajien määrään. Tästä näkökulmasta liikennöitsijän toimenpiteet palvelutarjonnan sopeuttamiseksi ovat ymmärrettäviä. Yhtä lailla on kuitenkin selvää, että matkustajakato ei ole pysyvä. Kun koronapandemia on kukistettu ja arki normalisoituu, tulee matkustajamäärä kasvamaan.
Koronapandemia on lisännyt etätöiden tekemistä. Monissa työpaikoissa ennakkoluuloista etätyötä kohtaan on päästy yli ja huomattu, että työt hoituvat hyvin myös kotoa käsin. Muutos on erittäin positiivinen. Se mikä pysyvä vaikutus etätyön lisääntymisellä on linja-autoliikenteen matkustajamääriin, on vielä täysi arvoitus. Samalla on huomioitava, että muut tekijät todennäköisesti nostavat pendelöijien määrää.
Suomen ja Porvoon kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden näkökulmasta on tärkeää, että julkinen liikenne on aito vaihtoehto yksityisautoilulle. Tähän vaikuttaa muun muassa reitit, vuorovälit, lippujen hinnat ja liityntäpysäköinti. Porvoon kasvu on myös osittain riippuvaista siitä, että pääkaupunkiseudulla on helppo käydä töissä. Junarataa saadaan vielä odotella, joten linja-autoliikennettä on kehitettävä.
Toivon todella, että koronapandemian jäätyä historiaan Porvoon liikenteellä on myös valmiutta tehdä päätöksiä toiseen suuntaan. Työkalupakissa on oltava lippujen hintojen alentaminen kilpailukykyiselle tasolle ja vuorovälien pitäminen ruuhka-aikaan riittävän tiheinä. On varmasti pendelöijän, liikennöitsijän ja kaupungin yhteinen tavoite, että linja-auto on tulevaisuudessa kilpailukykyinen ja houkutteleva vaihtoehtoa liikkua.