Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on sovittu oppivelvollisuuden laajentamisesta. Eduskunta on hetki sitten hyväksynyt pitkään ja huolellisesti valmistellun lainsäädännön, jonka perusteella oppivelvollisuus laajenee ulottumaan 18 ikävuoteen. Muutos tulee voimaan 2021 syksyllä, mikä tarkoittaa sitä, että 2005 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka laajennetun oppivelvollisuuden piirissä.
Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä ammattiin opiskelu ja ylioppilastutkinnon suorittaminen muuttuu maksuttomaksi. Maksuttomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että opetuksen ja päivittäisen ruokailun lisäksi myös oppimateriaalit, kuten kirjat, tietokoneet ja työvälineet sekä vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat ovat maksuttomia. Maksuttomuus ulottuu sen vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.
Oppivelvollisuuden laajentaminen yhdessä maksuttoman toisen asteen kanssa takaa nykytilannetta huomattavasti paremmin sen, että jokaisella nuorella on mahdollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto. Ilman toisen asteen tutkintoa olevien työllisyysaste on hyvin matala verrattuna niihin, jotka ovat tutkinnon suorittaneet. Toisin sanoen nykypäivän työelämässä ei enää pärjää ilman toisen asteen tutkintoa. Oppivelvollisuusuudistus turvaakin kaikille nuorille oikeuden saada hyvät eväät työelämään.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on hyvä keino edistää työllisyyttä ja se istuu luontevasti osaksi hallituksen työllisyystoimia. Myös suurin osa johtavista taloustieteilijöistä ja esimerkiksi Elinkeinoelämän Valtuuskunta ovat jo pitkään kannattaneet oppivelvollisuuden laajentamista yhtenä keinona nostaa työllisyysastetta. Oppivelvollisuusuudistuksen on arvioitu olevan pitkällä aikajänteellä kustannusneutraali uudistus lähinnä kasvavan työllisyyden takia.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on hallituksen tärkein rakenteellinen uudistus ja suuri tulevaisuusteko. Koronakriisi ei ole vähentänyt tarvetta pitkäjänteisille sosiaalisille investoinneille, joilla ehkäistään syrjäytymistä ja vahvistetaan työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Päinvastoin tarve tällaisille investoinneille on kasvanut. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta, vaan jokaiselle on varmistettava valmiudet työhön ja sitä kautta itsensä ja perheensä elättämiseen. Koulutuksen ja osaamisen puute on nuoren tulevaisuuden kannalta suuri riski.
Oppivelvollisuusuudistusta on kritisoitu monin tavoin. On puhuttu ”mekaanisesta ikärajan nostosta”, vaikka uudistus sisältää selkeät panostukset myös oppimisen tukeen. Uudistuksen vastustajat ovat vaatineet täsmätoimia, joilla saavutettaisiin samat tavoitteet. Näitä täsmätoimia on tehty eri kohtiin opinpolkua ja kohdennettu erityisryhmiin jo vuosikymmeniä. Merkittävää vaikutusta niillä ei kuitenkaan ole ollut. Edelleen 10–15 % ikäluokasta jää vaille toisen asteen koulutusta. Oppivelvollisuusiän nosto tuo selkeästi vastuun koulutuksenjärjestäjille, kunnille ja julkiselle vallalle siitä, että nuoria on tuettava eteenpäin opinpolulla. Enää ei ole mahdollista se, että joku jää 15-vuotiaana kotiin vailla tukea tai palveluita.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on historiallinen uudistus. Se on puuttuva palanen, joka auttaa päivittämään suomalaisen koulutusjärjestelmän 2020-luvulle. Hallitus on sitoutunut tekemään tulevaisuusinvestointeja ja juuri sellainen oppivelvollisuusuudistus on.