Pieni joukko kaupunginvaltuutettuja moitti Uusimaassa (29.8.) uuden liityntäpysäköinnin ja ABC:n kaavan valmistelua. Samasta aiheesta on myös käyty aktiivista keskustelua sosiaalisen median palstoilla. Moitteita on syytä oikaista tai ainakin esittää niihin toinen näkökulma. Asiasta käytävään keskusteluun tarvitaan tasapainoa.
Kaikkea kaupungin toimintaa ohjaa tuore strategia. Strategian keskeisiä tavoitteita on muun muassa olla vetovoimaisin kotikaupunki, kasvaa metropolialueen imussa, luoda elävä kaupunkikeskusta ja olla ilmastotyön edelläkävijä. Kaikkiin näihin tavoitteisiin liittyy keskeisesti joukkoliikennepalveluiden kehittäminen sekä toimiva ja riittävä liityntäpysäköinti.
Toisin kuin on väitetty, on osana kaavan valmistelua selvitetty vaihtoehtoja liityntäpysäköinnin sijainnille. Selvitys löytyy kaavan valmisteluaineiston liitteenä. Linja-autoreittien takia paras sijoituspaikka liityntäpysäköinnille on Läntisen Mannerheiminväylän varrella, Hornhattulantien ja Porvoonjoen välillä. Tämä on sama alue, johon kaupunki on laajentumassa seuraavaksi. Näin keskeisellä alueella maankäytön on oltava tarkoin harkittua ja tehokasta.
Nykyisen Katajamäen liityntäpysäköintialueen laajentaminen tarkoittaisi sitä, että suunnitellusta Puistokadun kaavarungosta poistuisi rakennusoikeutta jopa 35 000 kerrosneliömetriä. Porvoon kaupunki on myynyt keskusta-alueella tontteja hintahaarukalla 240–400 euroa per kerrosneliömetri. Liityntäpysäköinnin pitäminen nykyisellä paikallaan vähentäisi tulevia tontinmyyntituloja arviolta 8–14 miljoonaa euroa. Tontinmyyntituloilla on siis mahdollista haluttaessa kattaa uuden liityntäpysäköinnin rakentamiskustannuksia.
Kapeasti vertailtuna uuden liityntäpysäköinnin toteuttaminen pysäköintilaitoksena ei tietenkään ole halvempi kuin avomaalle toteutettu pysäköintikenttä. Kun huomioidaan tehokas maankäyttö keskusta-alueella ja ennakoidut tontinmyyntitulot, on kaavassa esitetty vaihtoehto paras. Kaava-aineistossa pelkän liityntäpysäköinnin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 6,6 miljoonaa euroa. Uuteen liityntäpysäköintiin on suunniteltu noin 300 paikkaa, joten yhden hinta on noin 22 000 euroa. Pysäköintilaitokseen toteutettuna se ei ole kova hinta, kun rakennusalan ammattilaisten mukaan hintahaarukka on 15 000–70 000 euron välillä.
Liityntäpysäköinnin sijoittamisessa on esitetty huomioitavaksi suunnittelun alkuasteella oleva Itärata. Optimistisenkin aikataulun mukaan Itäradan toteutuminen vie 15–20 vuotta. Unohdammeko täksi aikaa linja-autoliikenteen kehittämisen? Toivottavasti Itärata toteutuu, mutta se ei poista tarvetta linja-autoliikenteelle junaliikenteen rinnalla. Siirtymää ilmaston kannalta kestävämpiin liikkumismuotoihin on tuettava eri keinoin.
Liityntäpysäköintiä tarvitaan lisää. Kaupunki ei ole tehnyt tuoretta selvitystä nykyisten liityntäpysäköintien käyttöasteesta, koska Katajamäen pysäköinti on ollut normaalioloissa jatkuvasti täynnä. Tilanne oli sama jo vuonna 2014, jolloin HSL:n viimeisin selvitys on toteutettu. Tarvetta hahmottaa hyvin se, että noin 25 % Porvoon kaikista työssäkäyvistä pendelöi pääkaupunkiseudulle. Virallista liityntäpysäköintikapasiteettia riittää kuitenkin vain 2,6 % tästä joukosta. Patoutunut tarve on ilmiselvä.
Porvoon kaupunki ei ole vielä tehnyt päätöstä uuden liityntäpysäköinnin rakentamisesta. Sen päätöksen tekee lopulta kaupunginvaltuusto viranhaltijoiden valmistelun pohjalta. Päätöksen aika on talousarviovalmistelun yhteydessä, kun investointisuunnitelmasta päätetään. Kaikissa investoinneissa on tarkoin huomioitava kaupungin taloustilanne, mutta myös tarve investoida kaupungin kasvuun ja kehittymiseen.
Mikko Valtonen (sd.), Riitta Ahola (sd.), Jaakko Jalonen (sd.)
Tapani Eskola (sd.), Mirja Suhonen (sd.), Kristel Pynnönen (r.), Patrik Björkman (r.), Christer Andersson (r.), Laura Karén (r.), Pehr Sveholm (r.), Elin Blomqvist-Valtonen (r.), Mika Varpio (vihr.) ja Jarmo Grönman (kok.)