Mielipidekirjoituksessa (UM 15.3.2021) Vihreiden Mika Varpio vihjaili, että kaupungin kehittämisessä on unohdettu iso kuva. Ilmoille heitettiin pelko Porvoon kaupungin vetovoiman heikentymisestä, omaleimaisuuden katoamisesta ja oman identiteetin hiipumisesta.
Pitää nähdä sellainen iso kuva, joka ei rakennu vain pilvilinnojen varaan. On huolehdittava siitä, että rakentaminen sopii olemassa olevaan ympäristöön ja vaalii Porvoon identiteettiä. Näiden kahden asian lisäksi pitää huomioida myös muita tekijöitä, joiden varaan iso kuva rakentuu. On huomioitava mm. liikenne, saavutettavuus, esteettömyys, energiatehokkuus, ekologisuus, asumiskustannukset, alueen palvelut ja vaikutukset kaupungin talouteen. Iso painoarvo pitää antaa sille, että tulevan asukkaan asunnostaan maksama hinta on sellainen, johon tavallisella porvoolaisella on varaa.
Porvoossa ei yksikään rakennusliike rakenna mitään, mille ei olisi päättäjien ja viranhaltijoiden siunausta. Reunaehdot rakentamiselle asetetaan kaavoituksella, rakennustapaohjeella ja rakennusluvalla. On tosiasia, että rakentaminen pysähtyy, jos nämä reunaehdot asetetaan liian tiukoiksi ja rakentamisesta tulee kannattamatonta. Tästä on useita varottavia esimerkkejä keskusta-alueelta, joka näyttää paikoittain karmealta joutomaalta. Siksi pitääkin löytää tasapainoinen ratkaisu, joka on hyvä kaupungille, asukkaille ja myös rakennusliikkeelle.
Ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, sopiiko Porvooseen moderni, korkea ja tehokas rakentaminen. On huomioitava mihin rakennetaan. Mielestäni tällainen rakentaminen sopii hyvin esimerkiksi isoon osaan keskusta-aluetta, länsirannalle ja tulevan Puistokadun varrelle. Toisaalta taas vanhan kaupungin ja empirekaupungin alueella rakentamisen pitää olla täysin erilaista, jos sitä ylipäätään sallitaan.
Viime aikoina on kyseenalaistettu Porvoon kaupungin tavoitetta kasvaa ja kehittyä. Totuus on, että kasvusta hyötyvät sekä nykyiset että tulevat porvoolaiset. Tulevaisuudessa haasteena on entistä vahvemmin väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikentyminen, työvoiman saannin niukkuus ja kaupungin tulopohjan kaventuminen. Vaihtoehtoisiksi ratkaisuiksi jää asukasmäärän (veronmaksajien) kasvattaminen, veronkorotukset tai säästöt kaupungin talouteen. Itse painotan tässä yhtälössä kaupungin kasvua näivettymisen sijaan.
Vuoden 2018 imagotutkimuksen mukaan kaupungin maine on hyvä. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista voisi kuvitella asuvansa Porvoossa. Miksi tämä ei sitten näy väestönkasvuna? Viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan väestönkasvu on ollut vain joitain satoja ihmisiä vuodessa. Ei rohkea rakentaminen ja uudistuminen tuhoa Porvoon imagoa, joka rakentuu pitkälti Porvoon vanhojen ja historiallisesti tärkeiden alueiden varaan. En usko Porvoossa olevan ketään, joka haluaisi näitä tuhota.
Pahoin pelkään, että jos Vihreiden ajama linja rakentamisessa saa jalansijaa, pysähtyy kaupunkimme kasvu ja kehitys. Viime vuodet hyvässä vauhdissa ollut rakentaminen tyssää, vuosittain rakennettavien uusien asuntojen määrä vähenee ja kaupungin kasvu tyrehtyy. Tämä on yhtälö, josta eivät porvoolaiset hyödy.