Vajaa kaksi kuukautta sitten käytyjen eduskuntavaalien yksi suurista paikallisista teemoista oli junaradan saaminen Porvooseen. Viimeisen kuukauden aikana käytyjen hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana kaikki jännittivät, että mitä ratahankkeista kirjataan. Hetki sitten julkaistun hallitusohjelman perusteella voi todeta, että kyllä junaradan saaminen Porvooseen on nyt lähempänä kuin ennen eduskuntavaaleja.
Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus pääomittaa valtion omistamaa Pohjolan Rautatiet Oy:tä tarpeen mukaan käynnistääkseen isoja rataverkon kehittämishankkeita, joista yksi on Helsingistä itään suuntautuva rata. Linjausta siitä, missä rata kulkisi ei hallitusohjelmassa tehty. Hallitusohjelman mukaan eteneminen suurissa ratahankkeissa edellyttää sopimukseen pääsemistä toteutuksesta ja rahoituksesta valtion, kuntien ja muiden mahdollisten hyödynsaajien kanssa.
Itä-Uudenmaan alueella suurta vääntöä käydään siitä, onko oikea linjaus itärata vai itäinen rantarata. Ensimmäinen kulkee lentoaseman kautta Porvooseen ja Koskenkylästä Kouvolaan. Jälkimmäinen taas lentoaseman kautta Porvooseen ja rannikkoa pitkin Loviisaan, Kotkaan ja sieltä Luumäelle. Mielestäni itärata on näistä se toteuttamiskelpoisin linjaus ja sen osoittaa myös asiasta tehty selvitys. Itäradan toteuttamiseen ovat jo sitoutuneet lähes kaikki kunnat radan varrella aina Uudeltamaalta Itä-Suomeen. Itärata on myös kustannuksiltaan lähes miljardin edullisempi, kuin itäinen rantarata.
Valitettava tosiasia on, että itärataa ei pelkällä valtion rahoituksella rakenneta vielä kymmeniin vuosiin, jos silloinkaan. Hankeyhtiöiden mahdollistaminen lainsäädännöllä, sellaisen perustaminen ja itäradasta hyötyvien tahojen sitoutuminen siihen on ainut järkevä ja nopea vaihtoehto. Tämä tarkoittaa sitä, että radan varrella olevien kaupunkien ja muiden hyötyjien tulee olla valmiita pääomittamaan hankeyhtiötä. Eli Porvoon kaupunginkin on varatta rahaa tähän, jos haluamme junaradan Porvooseen.
Suomessa isojen ratahankkeiden toteuttamisjärjestys noudattaa pitkälti selkeää kaavaa. Ne hankkeet etenevät ensin, joiden suunnitelmat ovat riittävän pitkällä ja toteuttamiskelpoisia. Tästä syystä itäradan yleissuunnittelu on saatava pikaisesti liikkeelle. Näin massiivisten hankkeiden suunnitteluprosessi vie nimittäin vuosia.
Itäradan rakentaminen olisi myös merkittävä ympäristöteko. Liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suurin vähennyspotentiaali on tieliikenteessä. Kunnollisilla junayhteyksillä voidaan siirtää merkittävä määrä muun muassa pääkaupunkiseudulle suuntautuvasta työmatkaliikenteestä raiteille.
Ihan vielä ei siis kannata VR:n sivuilta yrittää junamatkaa varata Porvooseen, mutta voimme kuitenkin olla erittäin tyytyväisiä siitä, että itäradan toteutuminen on taas askeleen lähempänä kuin aiemmin.