Ari Forsberg kirjoitti Uusimaassa (17.8.2020) näkemyksiään Porvoon keskustan kehittämisestä. Valitettavasti hän ei ollut tutustunut laajaan valmisteluaineistoon, jota Porvoon keskustan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä on olemassa. Laajempien väärinkäsitysten välttämiseksi on syytä oikoa muutama asia.
Forsbergin keskeinen väite on, että keskustaa kehitetään vain nurkka kerrallaan eikä järkevää kokonaiskuvaa muodostu. Tätä väitettä on vaikea niellä, kun on seurannut valmistelua varsin läheltä. Jo Porvoon kaupungin nettisivuihin (porvoo.fi/tori-puistokatu-ja-k23) tutustuminen osoittaa, että keskustan kehittämishankkeessa on kyse isommasta kokonaisuudesta. Siihen liittyy keskeisesti tori, Porvoon puistokatu (sisääntuloväylä) ja kortteli 23 (Citymarketin kortteli). Samaan kokonaisuuteen voi ajatella kuuluvan myös uusi liityntäpysäköinti ja ABC sekä länsirannan kulttuurin ja vapaa-ajan alue.
Olen samaa mieltä Forsbergin kanssa siitä, että yksi keskeinen kehittämistarve keskustassa on vanhan kaupungin yhdistäminen sujuvasti toriin ja muuhun keskustaan. Tämä vaatii kortteli 23 merkittävää uudistamista, jota on jo suunniteltu. Keskeisimpänä kehitysideana on korttelin rakennuskannan uudistaminen siten, että voitaisiin puhkaista kulkuväylä torilta rihkamatorille. Tiedän kaupungin olevan tähän valmis, mutta päätös ja toteutus on tehtävä yhdessä kiinteistönomistajien kanssa. Kaupungilla ei ole suoraa valtaa kuin omiin omistuksiinsa.
Porvoon keskustan alueella on laajemmin ongelmana se, että moni yksityisessä omistuksessa oleva rakennus rapistuu tyhjillään ja pilaa kaupunkikuvaa. Käytännössä näihin kaikkiin paikkoihin on olemassa hyviä suunnitelmia liike- ja asuinkiinteistöistä. Valitettavasti hankkeet eivät ole käynnistyneet, vaikka kaupunki on tukenut yksityisiä toimijoita luopumalla lähes kokonaan maankäyttösopimusmaksuista keskusta-alueella. Väitän, että kaupungin puolelta yritystä ei ole puuttunut.
Jos tori toimisi nykyisellään hyvin, ei se olisi käytännössä tyhjä muutamia kesäkuukausia lukuun ottamatta. Uusimmissa torin kehittämissuunnitelmissa on nimenomaan tähdätty siihen, että torille ja keskustan alueelle saadaan lisää elämää. Tästä hyötyisivät niin asukkaat kuin alueen yrittäjätkin. Keskeinen kiistakapula torin kehittämisessä on linja-autoaseman sijainti. Linja-autojen on tietenkin oltava ihmisten saavutettavissa, mutta keskellä toria niiden ei mielestäni pidä olla.
Näin massiiviset uudistukset, kuten keskustan kehittäminen, pitää tehdä laajasti eri osapuolia kuunnellen. Jo Suomen lainsäädäntökin tätä vaatii, kun kyse on kaavoituksesta. Julkisesta valmistelumateriaalista tiedämme, että keskustan kehittämisestä on järjestetty useita seminaareja ja kyselyitä sekä hoidettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaiset velvollisuudet. Lisäksi olen varma, että kaupungin viranhaltijat ovat käyneet valtavan määrän keskusteluja kiinteistöjen omistajien ja yrittäjien kanssa. On myös hyvä muistaa, että valmistelu on kesken eli vaikuttamismahdollisuuksia on edelleen.
Jokaisella on oikeus olla sitä mieltä, että suunnitelmat keskustan kehittämiseksi eivät miellytä. Kritiikin on kuitenkin syytä perustua faktoihin. Jos oma mielipide ei ole perustellusta syystä johtanut muutoksiin valmistelussa, ei se tarkoita, ettei eri osapuolia olisi kuultu. Viranhaltijat rakentavat aina toimivaa kokonaisuutta, jossa huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla eri näkökulmat. Heidän on katsottava asioita laajemmalla näkökulmalla ja hahmotettava iso kokonaisuus.
On äärimmäisen tärkeää, että Porvoon keskustan kehittäminen vihdoin etenee toteutukseen asti. Erilaisia suunnitelmia on laadittu jo ainakin kymmenen vuotta. Suunnittelusta pitää päästä toteutukseen. Tarvitaan rohkeutta tehdä muutos ja luottoa siihen, että lopputulos on nykytilaa parempi. Elävämpi keskusta ja kasvava Porvoo on varmasti kaikkien yhteisesti jakama tavoite.