Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta on tehnyt linjauksia itäisen raideliikenneinvestoinnin edistämiseksi 20.1. kokouksessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vihdoin odottelu päättyy ja itärata nytkähtää askeleen eteenpäin. Päätökset olivat hyviä ja valavat uskoa siihen, että vielä joskus Porvooseen kulkee jokin muukin juna kuin lättähattu.
Pitkään jatkunut kahnaus siitä, kulkeeko rata Porvoon kautta Kouvolaan vai Loviisaan, Kotkaan ja Luumäelle, on nyt saatu päätökseen. Neuvottelut suunnittelusta vastaavan hankeyhtiön perustamiseksi käydään Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan linjauksen pohjalta. Hankeyhtiön tehtäväksi tulee vain tämän yhden ratayhteyden suunnitteleminen. Valtio tulee omistamaan hankeyhtiöstä vähintään 51 % ja käytännössä radan vaikutuspiiriin sijoittuvat kunnat loput 49 %.
Valittu itärata-linjaus on selvitysten valossa oikea. Itärataan verrattuna rantaradan suunnittelu olisi maksanut lähes kaksinkertaisesti ja rakentaminen noin miljardin enemmän. Rantarata-linjauksella hyötyjiä olisi ollut paljon vähemmän, kun taas itäradan hyödyt ulottuvat aina Itä-Suomen perukoille asti. Juuri tästä syystä itäradan suunnittelun rahoittamiseen on sitoutunut jo 18 kuntaa. Itäradan vaikutusalueella asuu pääkaupunkiseutu pois luettuna lähes miljoona asukasta ja työpaikkoja on noin 850 000. Uudella radalla ja kalustolla junayhteys Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle nopeutuu lähes 40 minuuttia.
Itärata on Porvoon ja koko Itä-Uudenmaan saavutettavuuden ja kehityksen kannalta erittäin tärkeä hanke. Nykyisellään Porvoo ja Itä-Uusimaa kehittyy hitaammin kuin valtaosa muusta maakunnasta. Kehitys ja kasvu näyttää ohjautuvan pääsääntöisesti ratojen varsille. Porvoon kannalta onkin olennaista, että itärata suunnitellaan alusta alkaen mahdollistamaan lähiliikenne Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä. Näin mahdollistetaan alueemme kasvu sekä asukasluvulla että työpaikoilla mitattuna ja helpotetaan merkittävästi pendelöintiä.
Itärataa suunniteltaessa on huomioitava tarkoin elinkeinoelämän tarpeet. Uudella ratayhteydellä voidaan turvata elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja parantaa kilpailukykyä. Itärataa ei siis voi suunnitella ainoastaan matkustajaliikenteen tarpeet huomioiden. Uuden ratayhteyden avulla voidaan myös vähentää sekä henkilöliikenteen että teollisuuden kuljetusten päästöjä.
Vielä ei kuitenkaan kannata alkaa suunnittelemaan junamatkaa Porvoosta Helsinkiin. Itäradan toteutuminen vie arviolta vähintään 10–20 vuotta ja ensin on rakennettava lentorata. Itäradan osalta pelkän suunnittelun on arvioitu kestävän 6–8 vuotta ja sen päälle tulee vielä rakentamisaika. Ennen rakentamista on myös ratkaistava tarvittava miljardiluokan rahoitus rakentamiseen. Tekemistä siis riittää, mutta suunta on ehdottomasti hyvä!