Uudet PISA-tulokset julkaistiin reilu viikko sitten. Virallisissa tiedotteissa mustaa yritettiin pestä valkoiseksi kehumalla muun muassa suomalaisten nuorten lukutaitoa. Todellisuus on kuitenkin tarua karumpi. Vuoden 2018 PISA-tutkimus oli neljäs perättäinen, jossa Suomen pisteet laskivat käytännössä kaikissa mitattavissa aineissa.
OECD:n PISA-tutkimus mittaa 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, lukemisessa ja luonnontieteissä. Pitkälti tähän tutkimukseen perustuu Suomen maine koulutuksen mallimaana. 2000-luvun alkupuolella Suomi piti kärkisijoja hallussaan, mutta nyt monet kilpailijamaat ovat ajaneet ohi. Erityisesti matematiikassa Suomi on tippunut merkittävästi sijoja alaspäin maiden välisessä kilpailussa.
Uusinta PISA-tutkimusta on Suomen osalta yritetty markkinoida kertomalla, että muutokset edelliseen kertaan eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Ja että sijoituksemme on edelleen samassa haarukassa kuin edellisellä kerralla. Tässä ajattelumallissa on ainakin kaksi olennaista virhettä.
Suomen pistemäärät ovat laskeneet ja niiden lasku on jo trendi. Tästä pitää olla huolissaan, koska se näyttää pidemmän aikavälin heikon kehityksen. Sen lisäksi olennaista on keskeisten kilpailijamaiden pärjääminen. Meidän pitää menestyä suhteessa muihin, ei kilpailla vain keskenämme. Eli jos keskeiset kilpailijamaat parantavat tuloksiaan, ei Suomelle riitä paikallaan pysyminen.
Nuorten lukutaito on meillä Suomessa edelleen huipputasolla. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että heikkojen lukijoiden määrä on taas kasvanut. Vuoden 2018 mittauksessa heikkoja lukijoita oli 13,5 prosenttia, mikä tarkoittaa 2,5 prosenttiyksikön nousua edelliseen mittaukseen.
Olen huolissani lasten ja nuorten perusosaaminen rapautumisesta. Tästä ei kerro vain PISA-tutkimus vaan myös monet muut kansainväliset ja kansalliset tutkimukset. Ilman hyviä perustaitoja ja valmiuksia on vaikeaa pärjätä koulupolulla, työelämässä ja elämässä yleensä. Osaamisen liittyvien ongelmien korjaaminen on sitä vaikeampaa, mitä myöhemmin koulupolulla niitä yritetään korjata. Meillä Suomessa on yksi maailman parhaista koulujärjestelmistä. Silti emme voi jättää huomioimatta näitä selkeitä signaaleja osaamistason laskusta. Tarvitsemme tarkoin harkittuja uudistuksia koulujärjestelmämme sisällä. Painopiste pitää olla siinä, että jokainen lapsi ja nuori saa sellaiset perustaidot ja valmiudet, joilla pärjää myöhemmällä koulupolulla, työelämässä ja elämässä yleensäkin.